Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö..

..niin nukkumatti nousee ja ovehen hiljaa lyö..
 Vai tuleeko nukkumatti meille tänäkään yönä?!
Meidän öistä ei ole tullut mitään taas.. ja illat on yhtä nukuttamista! sitten Venla nukkuu pari tuntia ja herää, ja loppuyö on tosi levoton!
Kehto ei auttanut, ei vaunukoppa, eikä perus pinnasänky!
Yksi juttu on kokeilematta, eli matkasänky! tämän kaivoin varastosta ja katsotaan nukkuisiko tässä!!
Ongelma on siis se että Venla liikkuu ja liikkuu, eikä pysty rauhottumaan yöunille.. treenaa vaan likkumista.. vaunissa joissa on hyvin pakattuna, hän nukkui tänäänkin 4 tuntia ja täytyi mennä herättämään!
Soitin jo MML.n unikoulu tyypille ja kysyin neuvoa!
Nyt koitan nukuttaa Venlan ja katsotaan onnistuuko paremmin!
Wish me luck!!

Superbaby Venla 5 kuukautta

Eilen Venla täytti 5 kuukautta ja olimme neuvolassa!
Tyttö kasvaa hienosti, vaikka pienikokoinen onkin <3
Neuvolan-täti oli aivan ihmeissään Venlan kehityksestä, kun Venla heitti heti mittauspöydällä ympäri, meni konttausasentoon ja siitä vielä karhunkävelyasentoon ja alkoi peilaamaan itseään seinällä olevasta peilistä.. hymyili ja oli niin aurinkoisella tuulella!
Neuvolan täti lähti hakemaan työkaveriaan toisesta huoneesta, " että tule nyt katsomaan mitä täällä tapahtuu!" Laitoin Venlan lattialle ja siinä tädit hämmästelivät 5 kuukautista vauvaa joka meni eteenpäin lattailla ja välillä nousi karhunkävelyasentoon!
Venla on siis motorisesti huimasti kehityksestä edellä!

Anteeksi omakehu, mutta kai sitä hieman voi hehkuttaa ;)

Ihana päivä, esikoisen kanssa kahdestaan

Huomenta vaan!

Tänään nukuttiin puoli yhdeksään koko perhe :)

Eilinen päivä oli aivan ihana Lennin kanssa tropparissa <3
Kaikki meni paremmin kuin hyvin, paitsi että vähän niinkuin pakotin Lennin laskemaan kanssani siitä suuresta liukumäestä, kun olin päättänyt että nyt uskallan laskea! Viimeksi en uskaltanut kun olin viimeisilläni raskaana Venlan kanssa.
No, huomasin heti kun lähdettiin laskemaan että tästä ei hyvää seuraa! Vauhti oli aivan liian kova, ja alas kun molskahdettiin, Lenni raukka meni veden alle, enkä millään siinä vaudissa pystynyt pitämään häntä ja itseäni vedenpinnalla :( keskityin vain siihen että "Lenni nopeaa pinnalle ylös" ja pidin hänestä kokoajan kiinni ja nappasin ylös samantien.
Hieman hän säikähti, mutta sitten naurettiin asialle ja pysyteltiin turvallisemmalla puolella.

Imetin Venlan ennenkuin lähdettiin ja tuli sellainen hassu juttu mieleen, kun rintani ovat tosi pienet imetyksen jälkeen, mutta parin tunnin päästä paisuvat maidosta, niin ajattelin että huomaakohan joku siellä uimassa, että mulla on yhtäkkiä kasvanut tissit uinnin aikana ;) juu aika lapsellista, mutta piti ennenkuin lähdettiin miettiä tarkasti mitkä bikinit laitan, että tissit ei pursua ulos sen parin tunnin uinnin jälkeen.

Anoppi oli hoitamassa Venlaa sillä aikaa ja onneksi tyttö nukkui suurimman osan ajasta, koska hän ei ollut huolinut tuttipulloa yhtäkkiä!? Mielessä kävi että mitä jos hän ei ottaisikaan maitoa pullosta, mutta en silti ajatellut että niin kävisi oikeasti, mutta näinhän tyttö sitten päätti!
Onneksi olimme juuri syöneet valmiiksi ja pääsimme heti lähtemään kun mumma soitti, että nyt olisi pikku ongelmatilanne päällä!

Illalla Venla ei suostunut nukahtamaan omaan kehtoon, vaan vaati viereen.
Olin niin väsynyt päivän jälkeen, että en edes yrittänyt pidempään kuin puoli tuntia nukuttaa omaan kehtoon, vaan otin sitten viereen ja siihen pimu nukahti melkein heti!

Ensi-maistelut ja muita kuvia lapsista

Venla maistaa luumua

Tyylillä ;)

Maissinaksuja ja Lenni syö iltapuuroa

Meidän täydellinen Lenni <3

Jeps, joskus nostetaan jo itse Venlaa lattialta

Heips! Nyt Venla on nukkunut pari yötä omassa kehdossaan ja siis nukahtanut sinne itse :) eilen hän itki hieman siellä ja otin hetkeksi syliin ja vähän mietin että pilasinkohan tämän nyt, kun se on ehdottomasti kiellettyä ottaa vauva syliin kesken omaan sänkyyn nukuttamisen, unikoulun mukaan! Pidin tyttöä hetken ja laitoin takaisin, sitten hän nukahti heti sinne! Tänä aamuna katsoin sen ohjelman, "Erilaiset äidit" ja kävi niin surku sitä nuorta äitiä, kun hän oli niin yksinäisen oloinen siinä alussa!! Sitten olin niin onnellinen hänen puolestaan kun vauvan kanssa meni hyvin ja hän oli niin ihanan positiivinen ja elämäniloinen! Yksi toinen hyvä juttu ohjelmassa oli se, että sillä äidillä oli samanlainen sitteri kuin meillä, ja luulin että sitä ei saa kuin yhteen asentoon, jossa Venla ei viihdy yhtään, mutta ohjelmassa se oli toisessa asennossa, ja sain myös meidän oman parempaan asentoon :) katsotaan kun Venla herää, jos nyt viihtyisi paremmin! Tällähetkellä hän nukkuu hyvää pitempää pätkää vaunuissa ulkona! Mietin kuinka paljon päiväunta 5 kuukautisena tarvitsee!? Riittääkö parit pitkät päikkärit, 2 tuntia X 2, vai pitääkö ottaa vielä yhdet lyhyet jossain vaiheessa? Mikä on maksimi aika, jonka tämän ikäinen jaksaa/ saa olla hereillä? Huomenna olisi tarkoitus mennä Tropiclandiaan Lennin kanssa kahdestaan ja mumma hoitaa Venlaa :) odotan innolla huomista yhteistä aikaa Lennin kanssa! Hän on ollut hieman "confused" viime päivinä.. ehkä siksi kun ollaan oltu paljon kotona ja mies on sairaslomalla!

Ensimmäinen psykologinen kirjoitukseni

Olen miettinyt pari päivää sellaista, kun saa kuulla ohjeita siitä, että pitää antaa vauvan olla lattialla, eikä opettaa syliin.. eli ei saisi pitää sylissä niin paljon, koska hän tottuu sitten tähän!! Pitää myös nukuttaa omaan sänkyyn, jotta saisi itse nukkua paremmin yöllä ja mieluiten vielä eri huoneeseen.. jos ei nuku, sitten huudatetaan, niin kyllä hän viikossa lopettaa ja nukahtaa itsekseen! Tämän tarkoitus olisi tehdä lapsesta itsenäinen ja tyytyväinen ihminen! Aloin pohtimaan, että onko lapsi silloin tyytyväinen ja itsenäinen, jos ei hae aikuisen huomiota, vai onko hän surullinen? Ajattelin että vauva voisi tuntea itsensä hylätyksi ja oppia jo pienestä iästä sen että huomiota on turha hakea kun ei sitä kuitenkaan saa.. mikä voisi vahingoittaa hänen itsetunnon kehtitystä ja luottamusta muihin ihmisiin. Tämä oli siis sellainen asia mitä aloin miettimään yhtenä yönä, kun Venla nukkui ja en itse heti päässyt uudestaan uneen yösyötön jälkeen.
Minusta näistä lapsista kasvaa aikuisia joilla on hirveän vaikea puhua itsestään ja kertoa muille miltä oikeasti tuntuu. He yrittävät loppuun asti selvitä asioista itse, kunnes ei enää jaksa ja murtuu täysin tämän myönnettyään ja tajuttuaan.Tai sitten he hakevat tätä menetettyä huomiota koko loppuikänsä ja pyrkivät saamaan huomiota ja hyväksyntää joka asiassa..ja elämästä tulee yhtä saavuttamista!  Eikö ihminen ole riippuvainen heti syntymästään muista ihmisistä? Siksihän ihminen onkin niin erilainen eläimiin verrattuna. (esim. apinavauvat tarrautuvat äidin turkkiin kiinni, pysyäkseen mukana)kun taas ihmisvauvoilla on vain se oma persoona joka vaikuttaa hänen kehtykseen, selviämiseen elämässä ja itsetunnon kehitykseen. Esim. hymy, on se millä vauva saa hyväksytyksi tulemisen tunteen, kun hän hymyilee muille, he tulevat iloisiksi ja hymyilevät takaisin, itku(tietenkin tärkein) kertoo aluksi kaikesta mitä vauva tarvitsee, ravintoa, unta, seuraa jnp. Eli miksi vauva pitäisi opettaa itsenäiseksi ja yksin pärjääväksi heti pienestä, kun se ei sovi ihmisen tarpeisiin oikeasti ollenkaan? Vauva jos joku tarvitsee seuraa ja läheisyyttä niin paljon kuin vain mahdollista. Aikuiset aina miettivät/surevat, että aika menee niin nopeaa ja nyt lapset ovat jo aikuisia, niin miksi ei sitten nautita täysillä siitä ajasta kun lapset pvat pieniä, vaan tehdään kaikkemme sen eteen, että lapsi olisi "tyytyväinen" jotta voisimme rauhassa hoitaa omia asioitamme?!

Toinen päivä lasten kanssa kotona ja jännitän kokoajan sitä että iskee paniikki, että en pystykään olemaan heidän kanssa yksin ja että Lennillä tulee ihan hirveän tylsiä päiviä meidän kanssa kotona. Nyt hän tietenkin haluaa päiväkotiin, vaikka ennen joulua, ei yhtenäkään aamuna halunnut lähteä sinne.. mutta tämä tuntuu nyt kuitenkin parhaalta ratkaisulta, kun sitä ollaan pyöritelty ja väännelty joka suuntaan ;) Juu, ja minähän haluan olla täydellinen äiti joka antaa Lennille juuri niin paljon huomiota kun hän tarvii ja samoin Venlalle! En koskaan sano Lennille että leiki yksin, nyt minä teen omia juttuja, mutta saa nähdä koska väsyn totaalisesti.. samalla tuntuu vieläkin, pian neljän vuoden jälkeen Lennin kanssa, että en saa hänestä tarpeekseni ja että aika menee niin nopeaa että ei pysy mukana henkisesti. Tuntuu että joka vaiheelle pitää heittää hyvästi, koska hän kasvaa isoksi pojaksi niin vauhdilla. Lenni on ollut niin reipas poika tänäänkin ja auttanut Venlan kanssa. Hän pusuttelee, laittaa tuttia ja heiluttaa vaunuja jos Venla meinaa herätä. Yhtenä päivänä hän kävi ihan likasella hanskalla laittamassa Venlalle tutin, kun hän heräsi kesken leikkipuistossa olon, ja Venlalla tuli ihan rapanen naama, mutta Venla vaan hymyili vaunuista, kun oli niin kivaa kun isovelin pää näkyi sieltä :) Kävimme äsken Lennin kanssa kaupassa yhdessä, niin että Lenni pyöräili ja minä kävelin ja jätettiin Venla isille hetkeksi. Lenni sanoi matkalla että "ihanaa äiti olla sun kans!" <3