Meillä menee päivät hyvin ja aikalailla samalla rytmillä kuin ennen vauvan syntymää. Tyttö nukkuu noin 10.30-13.30 ja tässä ajassa ehdimme ulkoilla esikoisen kanssa ja syödä lounas rauhassa. Sitten ehtii hetkeksi vielä levähtää ennekuin tyttö herää.
Kello 15.30 tyttö nukahtaa taas ja nukkuu noin kello 18 ja silloin ulkoilemme toisen kerran ja ehdimme vielä syömään päivällisen.
Olen todella tyytyväinen tähän päivärytmiin, mutta yöt menee huonommin. Tyttö nukkuu huonosti ja tuntuu että vatsavaivat tulevat juuri iltaan mennessä ja jatkuvat yöllä.
Esikoinen on tullut viereen jo kolmen aikaan yöllä ja on pyörinyt vieressä ja nukkunut huonosti. Sitten hän on ollut väsynyt päivällä. Teimme niin että siirsimme esikoisen sängyn meidän sängyn päätyyn, joten hän saa nyt nukkua makuuhuoneessa minun kanssani niin kauan kuin tarvitsee läheisyyttä yöllä.
 |
| Meidän Nasu-kissa pääsi myös kuvaan! |
 |
| Pieni makkari täynnä sänkyjä! Pitäiskö ostaa vain yksi iso patja joka peittää koko lattian ;) |
Vauvan tulo teki sen että hän haluaa yöllä tulla taas lähelle, joten tämä ratkaisu tuntui parhaimmalta tässä vaiheessa. Nyt esikoinen nukkuu hieman paremmin, kun on oma sänky meidän huoneessa ja itse nukun ne pienet pätkät vähän paremmin, kun ei tarvi pelätä että vauva jää esikoisen alle ja välttyy esikoisen moukareilta itsekin :)
Sain neuvon että vauvaa kannattaisi herätellä päivisin enemmän, jotta unet säästyisivät yölle, mutta jotenkin tuntuu että tyttö on niin tosi krätyinen jos hänet herättää kesken unien.. Tuntuu että hän on nyt muuttamassa rytmiään itse.. saa nähdä kuinka käy!
Kävin äsken pitkässä suihkussa, kun vauva nukkuu ja ehdin hieman mietiskellä asioita :) Ajattelin sitä aikaa kun asuimme Espoossa mieheni kanssa ja siellä oli niin yksinäistä. Haaveilin perheestä jo ajat sitten ja tuntui että vasta lasten myötä elämäni on täydennetty. En ole katunut päivääkään lasten hankkimista.. en edes niinä päivinä kun on ollut todella todella raskasta. Elämäni on muuttunut tosi paljon parempaan lasten myötä ja iloitsen joka päivä heistä. Ikävöin esikoista heti kun hän on lähtenyt hoitoon, enkä ollenkaan nauti yksin olemisesta.. vaikka se välillä onkin tarpeen, jotta saan siivottua ja hoidettua aikuisten asioita :)
Tällähetkellä väsyttää, olisi ihana mennä nukkumaan, mutta en saa enää nukuttua päivisin. Voimat riittävät silti ihan eritavalla nyt kun en ole enää raskaana ja äidinhormoonit auttavat jaksamaan, vaikka yöt ovatkin vähänunisia.
