Nukkumisasioita ja elämänmietteitä

Huomenta!

Meillä menee päivät hyvin ja aikalailla samalla rytmillä kuin ennen vauvan syntymää. Tyttö nukkuu noin 10.30-13.30 ja tässä ajassa ehdimme ulkoilla esikoisen kanssa ja syödä lounas rauhassa. Sitten ehtii hetkeksi vielä levähtää ennekuin tyttö herää.
Kello 15.30 tyttö nukahtaa taas ja nukkuu noin kello 18 ja silloin ulkoilemme toisen kerran ja ehdimme vielä syömään päivällisen.
Olen todella tyytyväinen tähän päivärytmiin, mutta yöt menee huonommin. Tyttö nukkuu huonosti ja tuntuu että vatsavaivat tulevat juuri iltaan mennessä ja jatkuvat yöllä.
Esikoinen on tullut viereen jo kolmen aikaan yöllä ja on pyörinyt vieressä ja nukkunut huonosti. Sitten hän on ollut väsynyt päivällä. Teimme niin että siirsimme esikoisen sängyn meidän sängyn päätyyn, joten hän saa nyt nukkua makuuhuoneessa minun kanssani niin kauan kuin tarvitsee läheisyyttä yöllä.

Meidän Nasu-kissa pääsi myös kuvaan!

Pieni makkari täynnä sänkyjä! Pitäiskö ostaa vain yksi iso patja joka peittää koko lattian ;)

Vauvan tulo teki sen että hän haluaa yöllä tulla taas lähelle, joten tämä ratkaisu tuntui parhaimmalta tässä vaiheessa. Nyt esikoinen nukkuu hieman paremmin, kun on oma sänky meidän huoneessa ja itse nukun ne pienet pätkät vähän paremmin, kun ei tarvi pelätä että vauva jää esikoisen alle ja välttyy esikoisen moukareilta itsekin :)

Sain neuvon että vauvaa kannattaisi herätellä päivisin enemmän, jotta unet säästyisivät yölle, mutta jotenkin tuntuu että tyttö on niin tosi krätyinen jos hänet herättää kesken unien.. Tuntuu että hän on nyt muuttamassa rytmiään itse.. saa nähdä kuinka käy!

Kävin äsken pitkässä suihkussa, kun vauva nukkuu ja ehdin hieman mietiskellä asioita :) Ajattelin sitä aikaa kun asuimme Espoossa mieheni kanssa ja siellä oli niin yksinäistä. Haaveilin perheestä jo ajat sitten ja tuntui että vasta lasten myötä elämäni on täydennetty. En ole katunut päivääkään lasten hankkimista.. en edes niinä päivinä kun on ollut todella todella raskasta. Elämäni on muuttunut tosi paljon parempaan lasten myötä ja iloitsen joka päivä heistä. Ikävöin esikoista heti kun hän on lähtenyt hoitoon, enkä ollenkaan nauti yksin olemisesta.. vaikka se välillä onkin tarpeen, jotta saan siivottua ja hoidettua aikuisten asioita :)
Tällähetkellä väsyttää, olisi ihana mennä nukkumaan, mutta en saa enää nukuttua päivisin. Voimat riittävät silti ihan eritavalla nyt kun en ole enää raskaana ja äidinhormoonit auttavat  jaksamaan, vaikka yöt ovatkin vähänunisia.

Raskausajan ruokavalio, yhden päivän ruokailu ja liikunta

Voisin alkuun laittaa esimerkin ruokailustani ja liikunnasta yhden päivän aikana, silloin kun olin raskaana.
Nyt en ole vielä päässyt liikkumaan, olen antanut kropan palautua synnytyksen rasituksesta. Alkuviikosta tehtiin ensimmäinen kunnon vaunulenkki, mutta paikat ovat kyllä vielä kipeänä. Tuntuu että keuhkot ovat lytyssä ja lonkat aivan löysänä. Täysimetän tyttöä, mikä toimii mainiona energiankulutuksena tässä vaiheessa!

Olin siis todella onnekas ja voin tosi hyvin koko raskauden ajan, joten pystyin liikkumaan hyvin ihan laskettuun päivään saakka.

08.00-09.00 Aamupala:
-Lasillinen vettä,
-2 palaa täysjyväleipää (tai ruisleipää) paahdettuna, päälle voita/levitettä (ihan mitä tahansa voita, en ole seurannut rasvan määrää), juustoa pari siivua, leikkelettä(esim. kalkkuna tai saunapalvi) tai leivän sijaan muroja/mysliä piimän kanssa
-kuppi kahvia, maidon kera
-lasillinen täysmehua (esim.appelsiini- tai ananasmehu)
-monivitamiinitabletti, b-vitamiini, maitohappobakteerit(rela)


11.00-12.00 Luonas:
-Täysjyväriisi, tai pasta, keitinveteen öljyä ja suolaa
-Kanasuikaleita valmistettu padassa, lisukkeeksi ruokakermaa ja esim. babyporkkanoita + 50g voita ja tilkka oliiviöljyä sekaan. Kaikki sekaisin pataan ja uuniin miedolle lämmölle noin 2-3 tunniksi.
-Jälkkäri ihan mitä tahansa herkkua on tehnyt mieli, esim.mustikkapiirakkaa ja vanilijakastiketta, keksiä,  jäätelöä, suklaata tai karkkia. (Herkkujen hiuko oli aivan mahdoton koko raskauden ajan ja sallin niitä itselleni lounaan jälkeen tietyn sopivan määrän.) Nyt se hiuko on hävinnyt :)

16.30-17.30 Päivällinen:
-Yleensä sama ruoka kuin lounaalla
-Ruokajuomana vettä

19.30-20.00 Iltapala:
-Näkkileipää(ruisleipää) voin ja juuston kera tai mysliä/muroja piimän kanssa.
-Juoma, vesi

Söin näkkileipää sen takia että ruisleipä alkoi jostain syystä ällöttämään raskauden aikana ja näkkileipä maistui paremmin.

Aamupäivisin ollaan ulkoiltu esikoisen kanssa, esim. pyöräilty puistoon tai sitten olen kävellyt itse ja poika pyöräillyt.
Lounaan jälkeen päiväunet, yleensä olen nukkunut noin tunnin, tai ainakin maannut ja levännyt.
Iltapäivällä sama ulkoilu ihan perusliikkumisen merkeissä.
Liikuntaa, eli reipasta kävelyä vähintään 20 minuuttia päivässä.
Kahvakuulaa 4.llä kilolla, perus heilautuksia 20 toistoa ja 3 sarjaa huilit välissä.
Loppuraskaudesta jaksamisen mukaan nuo toistot, välillä tein 15 toistoa ja huilasin vähän pidempään sarjojen välissä.

Askelkyykkyjä noin 50 eteenpäin ja 50 taaksepäin.
Pakaralihaksia jalannostoa konttausasennosta sivulle 20 toistoa ja 4 sarjaa. Kummallakin jalalla tietenkin ;)

Oikeastaan olen syönyt ihan kaikenlaista ns. puhdasta ruokaa, eli ei eineksiä, en ole katsonut rasvan määrää vaan ainostaan rasvan laatua, eli olen käyttänyt voita ja öljyä joissa on paljon hyviä rasvoja, olen kuitenkin vältellyt esim. sipsejä, pizzoja, hampurilaisia ym. rasvaisia/suolaisia valmis-ja pikaruokia. En myöskään käytä salaatinkastikkeita, majoneeseja, sokeripitoisia mehuja, limsoja,valkoista leipää ja tuotteita joissa on paljon lisättyä sokeria ja huonoja rasvoja.
Tämä siis toimii minulla, enkä ole hirveästi katsonut mitä syön, mutta säännölliset ruokailut ja liikuntaa joka päivä. En ole missään vaiheessa ottanut paineita liikkumisesta ja olen liikkunut niin paljon kun olen jaksanut ja levännyt silloin kun olen ollut levon tarpeessa.

Suunnitelmissa olisi ostaa 8 kilon kahvakuula ja alata treenaamaan sillä ja sitten vaunulenkit siihen päälle. Kunhan parantuisin kunnolla. Tänään tyttö on 3 viikkoa :)

Neuvolan kotikäynti ym

Tiistaina neuvolantäti kävi kotikäynnillä ja tyttö sai taas kovasti kehuja. Paino on noussut hienosti ja oli noin 3600g. Syntymäpaino oli 3330g.
Hän kannattelee jo päätään ja on tosi jäntevä typykkä.
Hieman on vatsavaivoja, eikä uskalleta ihan vielä aloittaa d-vitamiini tippoja.

Ilokseni huomasin että olin saanut viimeisestä kurssista, jonka tenttasin kotona kesän aikana, 5.sen, eli paras arvosana. Jess :) kurssi oli haastava, koska luin kirjan itse ja keskin itse otiskot ja kirjoitin omasta mielestäni tärkeimmät asiat! kiva jäädä lomalle onnistumisen merkeissä! On jo ikävä luentoja ja luokkakavereita, mutta täytyy mennä käymään koululla joku päivä! Esikoisen kanssa on ollut todella haastavaa nyt viime päivinä! Hän osoittaa mieltä niin inhottavalla tavalla ettemme mieheni kanssa tiedä kuinka pitäisi olla:/ hän saa tosi paljon huomiota kokoajan, eikä hänen tarvitse tuntea itseään ulkopuoliseksi.. mutta tuntuu että mikään ei riitä!!

Kuvia minusta noin 10 päivää synnytyksestä

Hieman olen väsyneen näköinen

Omistan ehkä maailman parhaimmat geenit raskauskilojen suhteen!

Vauva-arkea

Heips!
Meillä on arki lähtenyt pyörimään ihan kivasti!
Esikoinen on ehkä vähemmän mustasukkainen, kuin odotin :) ehkä siksi kun varauduin pahimpaan ;)
Vauva nukkuu hyvin päivisin, niin olen ehtinyt olemaan esikoisen kanssa!
Nyt kun alan parantumaan synnytyksestä ja kroppa on kerännyt hieman voimia, olo alkaa olla aika normaali. Väsyttää kyllä aika paljon, kun vauva kukkuu öisin.. mikä sinänsä on väsyttävää, mutta tietää sitä että päivisin jää aikaa muille hommille, kun tyttö nukkuu!
Olen omasta mielestäni osannut huomioida kummatkin lapset, niin että kumpikaan ei jää syrjään missään vaiheessa, vaikka syöttäisin vauvaa huomioin esikoisen leikit siinä samalla ja jutellaan ja näytän hänellä että olen läsnä myös hänelle!
Yhtenä päivänä tuli pari kyyneltä kun ajattelin hetkiä esikoisen kanssa kahdestaan.. niitä hetkiä pitää tästä lähtien suunnitella etukäteen, ei voida vain lähteä pyöräilemään kahdestaan, tai potkimaan palloa, tai leikkimään puistoon.. nyt pitää suunnitella kaikki eritavalla. Kai se on ihan normaalia surra sitä, vaikka olenkin maailman onnellisin siitä että saatiin vielä toinen terve lapsi tähän perheeseen.

Vauva tuhisee omassa sängyssään tällähetkellä. Sain hänet nukahtamaan sinne.

Esikoinen lähti päiväkotiin ja asunto on oudon hiljainen.. mitä kovempi mekkala, sen paremmin vauva nukkuu, eikä ilmekkään värähdä vaikka esikoinen saisi hirveän uhmaraivarin aivan korvanjuurella :) !!

Synnytyskertomus

Koitan kertoa synnytyksestäni lyhyemmän kautta.. aloitin jo aikaisemmin, mutta yllätys yllätys, se jäi kesken tämän hälinen seassa!

Lyhyesti:
Soitin synnärille kello 11.20 kun supisteli parin miinutin välein, mutta ei kipeästi, silti tuntuvasti.
Käskivät olla kotona, niin kauan kuin pystyy ja kipeytyy kunnolla.
13.30 lähdettiin synnärille, olin tosi kipeä.
Kätilö tutki ja mitään ei ollut tapahtunut, eli sormelle vain auki, niinkuin jo pari päivää aikaisemmin.
En saanut mitään kivunlievitystä vaikka supisteli noin tiheästi kokoajan, enkä päässyt liikkumaan.
Kätilö käski odotella aulassa, missä oli tv ja sohva ja mieheni juoksi lämmittämässä lämpöpusseja minulle, jotka auttoivat hyvin, mutta olin silti todella kipeä.
15.30 en enää kestänyt kipuja, kätilö tutki ja olin 2 cm auki.
Hän ehdotti että voitaisiin siirtyä saliin ja voisin saada ilokaasua vähän.
Sitten sain vielä kipupiikin, mikä ei kyllä niihin kipuihin auttanut enää.
Kätilö lupasi kohdunkaulanpuudutuksen kun olen 5 cm auki, mutta siihen piti vielä odottaa.
Kivut yltyivät ja mieheni oli juuri lähdössä hakemaan sairaalakassia autosta, kun tuli todella todella kovia supistuksia. Hengittelin ilokaasua kokoajan, koska supisitus ei loppunut missään vaiheessa, hiipui vain vähän ja nousi uudestaan.
Kätilö tutki ja sanoi että nyt laitetaan kohdunkaulanpuudutus, hän lähti hakemaan lääkäriä.
Mieheni kanssa kummasteltiin että menipäs nopeaa 5 cm.iin, noin tunti oli kulunut.
Lääkäri saapui ja totesi että "meinaat sitten synnyttää luomuna!"
En tajunnut!.. ja hän kertoi että olin jo 10 cm auki ja samassa tulikin jo ponnistamisen tarve.
Sanoin että en todellakaan, että nyt niitä puudutteita heti!
Pää oli jo niin alhaalla että kohdunkaulanpuudutteen onnistui laittamaan vain toiselle puolelle, joten vasen puoli puutui.
Tämä tilanne oli melkoista kaaosta kun tuli ponnistamisen tarve kun lääkäri tunki sormia sisään ja yritti puuduttaa..
Pyysin kätilöä puuduttamaan välilihan sitä mukaan kun sattuu ja hän oli aivan ihana, ja puudutti kaikki kohdat mitkä pyysin ja sain synnytettyä tytön ilman ihan hirveää kipua.
Ponnistusvaihe kesti 7 minuuttia, enkä voinut uskoa että tyttö syntyi niin helposti. Samalla ponnistamisentarve oli ihan erilainen kuin esikoisen kanssa, koska minulla ei ollut kunnon puudutteita. Tunsin sen kovemmin ja oli paljon helpompi ponnistaa oikein.
Eli olin siis avautunut 2centistä 10 centiin tunnissa, pelkällä ilokaasulla ja kipupiikillä,joka ei auttanut!
Sairaalakassi jäi autoon, niinkuin kamerakin, mutta onneksi kännykästä löytyy nykyään kamera :D
Eli hyvät fiilikset jäi vaikka lopussa tulikin hoppu, mutta parempi niin, koska meinasin jo menettää toivon kun mitään ei tapahtunut aluksi vaikka supisteli kipeästi.
Synnytys kesti yhteensä 7 tuntia.
Mieheni oli korvaamaton tuki koko synnytyksen ajan. Hän toimi aivan loistavasti joka tilanteessa ja tämä hetki lähensi meitä taas vielä enemmän. Synnyttäessä viimeistään, tietää rakastavansa toista aidosti. Pelkkä mieheni kosketus ja läsnäolo lievitti oloani ja tuntui turvalliselta, siinä kovien kipujen keskellä <3

Tyttö syntyi 17.8.2013

Heips!

Viikko on vierähtänyt, enkä ole ehtinyt kirjoittelemaan! Maailman ihanin tyttö syntyi siis viime lauantaina! Päivät ovat mennyt totuttelemisen merkeissä uuteen arkeen ja voimia kerätessä! Synnytys meni tosi hyvin, josta kerron lisää paremmalla ajalla, mutta olen ollut tosi väsynyt, kun vauva teki tuloaan jo viikon ennen syntymää, harjoitussupistusten myötä! Myös synnytyspelko ja jännityksen laukeaminen tuntuu väsymyksenä! Olen kaksi päivää yksin lasten kanssa kun mies on pelireissussa! Jännitän iltaa kuinka käy kun yritän saada kummatkin nukkumaan! Esikoinen lähti hetkeksi mummolaan ja vauva on nukkunut koko päivän! Täytyy nyt herätellä häntä jo syömään!